Ylös Magyar! huudot kaikaa –
Talpra magyar, hí a haza!
Nyt jos milloinkaan on aika!
Itt az idő, most vagy soha!
Orjatko vai vapahat te?
Rabok legyünk, vagy szabadok?
Nyt on valta, valitkaatte!
Ez a kérdés, válasszatok! -
Magyarien jumalalle vannokaa,
A magyarok istenére
Vannokaa,
Esküszünk,
Orjuuteen ei taivu
Esküszünk, hogy rabok tovább
enää tämä maa!
Nem leszünk!
Rabok voltunk mostanáig,
Kirottuna meidän kansa
Kárhozottak ősapáink,
Kantanut on orjuuttansa;
Kik szabadon éltek-haltak,
Vaan ken vapaan’ eli, kuoli,
Szolgaföldben nem nyughatnak.
Orjan maat’ ei haudaks huoli!
A magyarok istenére
Magyarien jumalalle vannokaa,
Esküszünk,
Vannokaa,
Esküszünk, hogy rabok tovább
Orjuuteen ei taivu
Nem leszünk!
enää tämä maa!
Sehonnai bitang ember,
Ki most, ha kell, halni nem mer,
Kurja, ken ei maataan puolla,
Kinek drágább rongy élete,
Uskall’ ei sen eteen kuolla;
Mint a haza becsülete.
Hälle miero totta vainen
A magyarok istenére
Kalliimp’ on kuin maansa maine.
Esküszünk,
Magyarien jumalalle vannokaa,
Esküszünk, hogy rabok tovább
Vannokaa,
Nem leszünk!
Orjuuteen ei taivu
Fényesebb a láncnál a kard,
enää tämä maa!
Jobban ékesíti a kart,
És mi mégis láncot hordunk!
Ijäti ei kansan auta
Ide veled, régi kardunk!
Kalistella kahlerautaa.
A magyarok istenére
Orjat oltiin, kehnot, halvat;
Esküszünk,
Kalskukoon jo vapaat kalvat!
Esküszünk, hogy rabok tovább
Magyarien jumalalle vannokaa,
Nem leszünk!
Vannokaa,
A magyar név megint szép lesz,
Orjuuteen ei taivu
Méltó régi nagy hiréhez;
enää tämä maa!
Mit rákentek a századok,
Lemossuk a gyalázatot!
Taas saa nimi magyarlainen
A magyarok istenére
Entisyyden puhtaan maineen;
Esküszünk,
Aikain tahra, häpeämme,
Esküszünk, hogy rabok tovább
Yltä pois se peskähämme!
Nem leszünk!
Magyarien jumalalle vannokaa,
Hol sírjaink domborulnak,
Vannokaa,
Unokáink leborulnak,
Orjuuteen ei taivu
És áldó imádság mellett
enää tämä maa!
Mondják el szent neveinket.
A magyarok istenére
Kiitollisna jälkikansa
Esküszünk,
Muistaa meitä urhoinansa,
Esküszünk, hogy rabok tovább
Siunaellen hautojamme
Nem leszünk!
Kertoilee se mainettamme.
Magyarien jumalalle vannokaa,
Vannokaa,
Orjuuteen ei taivu
enää tämä maa!